Image Image Image Image Image

INFO – Suomeksi

Baltic Drawing näyttely:

Kulttuuritalo Virta, Imatra
5.5. – 30.6.2016

Avajaiset 4.5. klo 17.00. Näyttelyn avaa kaupunginjohtaja Pertti Lintunen.


Seminaari  6.5.2016

Kalevasali, Kulttuuritalo Virta

10:00 Opening of the seminar
Tiina Wilen-Jäppinen
Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

10:15 Drawing in Poland
Prof. Janina Rudnicka
Gdansk Academy of  Art 

11:30 – 13:00 Lunch

13:00 Do students draw in their projects
Prof. Marija Marcelionyte – Paliuke
Vilnus Academy of Art

14:15
Discussion

14:30 Thanks and presentation of the exhibition
Juhani Järvinen and Radoslaw Gryta
Saimaa University of Applied Sciences


Imatra on pieni kaupunki itärajan tuntumassa, lähellä Venäjän rajaa. Kaupunki on tunnettu Imatran koskesta ja paperiteollisuudesta.

1800-luvulla Imatran koski oli eräs Euroopan tunnetuimmista nähtävyyksistä Pariisin Eiffeltornin kanssa. Noin 6000 vuotta sitten Saimaan vesimassat mursivat Salpausselän harjumuodostelman ja synnyttivät vesiväylän Laatokkaan. Ennen vesistöjen valjastamista voimalakäyttöön Vuoksen veden putouskorkeus oli 1300 metrin matkalla 18,4 metriä. Suomen ensimmäisen vesivoimalan lisäksi Saimaan vesivaroja hyödyntämään on rakennettu myös eräs maailman suurimmista paperiteollisuuden keskittymistä. Molemmista näistä on löydettävissä juuret Imatran taide-elämään.

Imatra oli Ruokolahden syrjäkylä, mutta sen jylhän kosken maine oli kiirinyt Venäjän keisarilliseen hoviin. 1750-luvulla keisarinna Katariina Suuri kävi vilkasta kirjeenvaihtoa ranskalaisen valistusfilosofin Voltairen (Francois-Marie Arouet) kanssa. Voltairen luonnonihailun innoittamana keisarinna teki seurueineen matkan Imatralle vuonna 1772. Tästä alkoi Imatran nousu merkittäväksi matkailukohteeksi ja taiteilijoiden innoittajaksi.

Aluksi kirjallisuuden romanttiset kuvaukset toivat Imatraa tunnetuksi. 1700-luvun lopun matkakertomuksiin liitettiin litografia- ja akvatintakuvia. 1800-luvun alku oli maisemagrafiikan, litografian ja piirrosten kulta-aikaa. Myöhemmin Pietarin taideakatemian professoreiden matkojen seurauksena Imatran koskesta syntyi lähes stereotyyppinen maalauksen kohde.

Tsaari Nikolai I kutsui Venetsian taideakatemiassa opiskelleen ja venetsialaisessa litografiapajassa piirtäjänä työskennelleen, taiteilijana mainetta saavuttaneen Cosroe Duzin Pietarin taideakatemian akateemikoksi ja myöhemmin professoriksi. Duzin maalaama Imatran koski vuodelta 1844 on erinomainen esimerkki tyypillisestä Imatra-kuvasta. Venäläisten taiteilijoiden matkat Imatralle päättyivät Wassily Kandinskyn häämatkaan vuonna 1917, jolloin raja sulkeutui ja Suomi itsenäistyi. Tätä ennen monet merkittävät muusikot, kirjailijat ja kuvataiteilijat vierailivat Imatralla. Tunnetuimpia ovat Ilja Repin, Maxim Gorki ja Mihail Glinka.

Teollisuusmies, taidemesenaatti Jalo Sihtola on Imatran konkreettisen taide-elämän kulmakivi. Hän toimi Enso-Gutzeitin paperitehtaan johtajana vuosina 1932 -1949. Tänä aikana hän matkusti ympäri Eurooppaa, Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Vapaa-aikanaan hän tutustui maalaustaiteeseen, josta tuli hänen intohimonsa.

Vuonna 1945 Sihtolan toimesta perustettiin taideyhdistys, jonka ensimmäisenä johtokunnan puheenjohtajana hän oli. Jalo Sihtola kutsui Imatralle maan johtavia taiteilijoita, joista osa toimi Suomen taideakatemian koulun (nykyinen Kuvataideakatemia /Taideyliopisto) opettajina. Taiteilijat nauttivat insinööri Jalo Sihtolan vieraanvaraisuudesta hänen kodissaan Harakanhovissa. Sihtola osti vierailta maalauksia ja he toimivat Imatralla järjestettävien taidekurssien opettajina. Kurssien pitäjinä olivat mm. Eva Cederström, Unto Pusa ja Olli Miettinen.

Sihtolan puheenjohtajuuden aikana Imatran taideyhdistys eli määrätietoista ja voimakasta kehityskauttaan. Vuodesta 1944 lähtien taiteenharrastajat kokoontuivat aluksi yksityiskoteihin ja myöhemmin Imatran Valtionhotellin tornihuoneeseen piirustusiltoihin. Imatran taideyhdistyksen piirustuskoulu aloitti aktiivisen toimintansa vuonna 1951 perustetun taidemuseon tiloissa kahta vuotta myöhemmin. Ensimmäiseksi opettajaksi kutsuttiin taidemaalari Olavi Valavuori, joka toimi samalla taidemuseon intendenttinä.

Portaittain tapahtuneen kehityksen seurauksena vuonna 1998 koulu muuttui korkeakouluksi, osaksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulua, joka muuttui myöhemmin Saimaan ammattikorkeakouluksi. Keskeisenä tavoitteena oli Sihtolan tradition mukainen vierailevien taiteilijoiden kutsuminen opettajiksi. Aluksi taiteilijat tulivat pääasiassa Helsingistä, mutta toiminta laajeni nopeasti kansainväliseksi. Pietarin taideakatemia ja Tarton taidekoulu olivat ensimmäisiä ulkomaalaisia yhteistyötahoja. Myöhemmin monista Euroopan maista ja USA:sta Imatralle tuli vierailevia taiteilijoita. Taidegrafiikan, maisemamaalauksen, valokuvauksen ja kuvanveiston kesätyöpajat vakiintuivat osaksi koulun toimintaa. Historiallinen yhteys Imatran taideyhdistykseen on säilynyt katkeamattomana yhteisten piirustusiltojen muodossa.

Jalo Sihtolan taidekokoelma edustaa sodanjälkeisen suomalaisen maalaustaiteen keskeisten taiteilijoiden tuotantoa. Lisäksi kokoelmaan kuuluu grafiikkaa sekä monia merkittäviä kansainvälisiä taiteilijoita. Sihtolan lahjoituksen seurauksena Imatran taidemuseo aloitti toimintansa vuonna 1951. Suurin osa ns. Sihtolan Imatra-kokoelmasta on Ateneumin taidemuseossa, mutta kokoelma on jakaantunut lisäksi myös Keski-Suomen museoon.

Nykyisin Imatralla olevat Sihtolan kokoelman teokset on sijoitettu Kulttuuritalo Virrassa sijaitsevaan taidemuseoon. Professori  Arto Sipisen piirtämä rakennus on osa arkkitehtuurisesti merkittävää rakennuskompleksia ja edustaa suomalaisen nykyarkkitehtuurin huippua.

Baltic Drawing – Imatran biennaali on kunnianosoitus Jalo Sihtolan mittavalle elämäntyölle.

Juhani Järvinen


TYÖRYHMÄ:

Ulla Särkinen, Kulttuuritalo Virta, palvelupäällikkö
Marja-­Leena Kurittu, Imatran taideyhdistys, puheenjohtaja
Kimmo Heikkilä, graafikko
Radoslaw Gryta, kuvanveistäjä
Juhani Järvinen, kuraattori